Freiburgin yliopistollisen sairaalan (Saksa) ja Geneven yliopiston (Sveitsi) tutkijat ovat havainneet, että tämä käytäntö järjestää uudelleen hermosolujen välisiä yhteyksiä tiedon tallennuksen optimoimiseksi.
Sisältö
Uusi tutkimus, jonka ovat tehneet tutkijat Freiburgin yliopistollisesta lääketieteellisestä keskuksesta (Saksa) ja Geneven yliopistosta (Sveitsi), on osoittanut, että päiväuni ei vain kirkasta mieltä, vaan voi myös järjestää uudelleen hermosolujen välisiä yhteyksiä optimoidakseen tiedon tallennuksen. Tähän asti tiedeyhteisö on liittänyt nämä edut yksinomaan täysipainoiseen yöuneen, mutta NeuroImage-lehdessä julkaistut tulokset osoittavat, että lyhyt lepoaika riittää palauttamaan oppimiskyvyn.
Päivän aikana jatkuva aivojen aktiivisuus vahvistaa neuronien välisiä yhteyksiä (synapseja), kun käsittelemme ajatuksia ja vaikutelmia. Tämä prosessi johtaa kuitenkin kyllästymiseen, mikä heikentää kykyämme jatkaa oppimista ajan myötä.
Tutkimuksen johtava kirjoittaja, Geneven yliopiston professori Christophe Nissen selittää, että uni auttaa säätelemään tätä liiallista aktiivisuutta menettämättä tärkeitä tietoja. ”Tutkimus osoittaa, että tämä ‘synaptinen uudelleenkäynnistys’ voi tapahtua jo päivällä nukutun unen jälkeen, vapauttaen tilaa uusien muistojen muodostumiselle”, Nissen toteaa. Asiantuntijan mukaan nämä tulokset osoittavat, että jopa lyhyet lepojaksot parantavat aivojen kykyä koodata uutta tietoa.
Mitä aivoissa tapahtuu 45 minuutin unen jälkeen?
Saadakseen nämä johtopäätökset tutkimusryhmä analysoi kahden päivän ajan 20 terveen nuoren ihmisen tietoja vertaamalla valveillaolon ja keskimäärin 45 minuutin pituisen päiväunen vaikutuksia. Koska synapsien invasiivinen mittaaminen ihmisillä ei ole mahdollista, tutkijat käyttivät edistyneitä menetelmiä, kuten transkraniaalista magneettistimulaatiota (TMS) ja elektroenkefalografiaa (EEG), arvioidakseen hermosolujen välisten yhteyksien voimakkuutta ja joustavuutta.
Tulokset olivat merkittävät: lyhyen unen jälkeen synaptisten yhteyksien kokonaisintensiteetti laski, mikä vahvisti palauttavan vaikutuksen, jonka ansiosta aivot pystyivät parantamaan merkittävästi kykyään muodostaa uusia yhteyksiä ja käsitellä tietoa.
Tohtori Kai Spiegelhalter, Fribourgin unipsykiatrian tutkimusosaston johtaja, korostaa tämän löydön käytännön merkitystä mielenterveydelle ja päivittäisille toiminnoille ja toteaa, että ”lyhyt uni voi auttaa ajattelemaan selkeämmin ja jatkamaan keskittynyttä työskentelyä”. Tämä biologinen perusta viittaa siihen, että päivälepo on tärkeä väline ammateissa, joissa vaaditaan suurta henkistä tai fyysistä suorituskykyä, kuten musiikissa, huippu-urheilussa tai kriittisen tärkeissä turvallisuusaloissa, joissa Nissenin mukaan ”päiväuni voi ylläpitää suorituskykyä suuressa kuormituksessa”.
Unettomuusongelmat
Lopuksi asiantuntijat tekevät tärkeän huomautuksen niille, jotka kärsivät kroonisista unihäiriöistä, täsmentäen, että ajoittaiset unihäiriöt eivät välttämättä johda älyllisten kykyjen heikkenemiseen.
Kroonisen unettomuuden tapauksessa tutkijat varoittavat, että on parempi turvautua kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (CBT-B) eikä unilääkkeisiin, koska jälkimmäiset voivat häiritä aivojen luonnollisia palautumisprosesseja ja aiheuttaa riippuvuutta, mikä pitkällä aikavälillä vaikuttaa tämän tutkimuksen osoittamaan hermosolujen plastisuuteen.
