Asiantuntijat selittävät, miten aivot toimivat, kun tapaamme jonkun ensimmäistä kertaa. Tämä tapahtuu melkein kaikille: tapaat jonkun, keskustelet mukavasti, ja pian sen jälkeen et muista tämän henkilön nimeä. Tämä muistinmenetys yhdistetään välittömästi muistiongelmiin tai jopa kognitiivisten häiriöiden pelkoon. Psykologit ja neurobiologit varoittavat kuitenkin, että useimmissa tapauksissa tämä vaikeus johtuu muista tekijöistä eikä liity todelliseen muistinmenetykseen.
Sisältö
Ihmisen aivot antavat etusijan merkitykselliselle tai hyödylliselle tiedolle. Omat nimet eivät luonteeltaan kerro tarinoita tai anna kontekstia: ne ovat mielivaltaisia nimiä, joita aivojen on vaikeampi muistaa. Siksi asiantuntijoiden mukaan nimien unohtaminen ei ole lainkaan syy huoleen ja se on paljon yleisempää kuin voisi luulla.
Amerikan eläkeläisjärjestön (AARP) tietojen mukaan Neil Mulligan, psykologian ja neurobiologian professori Pohjois-Carolinan yliopistossa, tekee seuraavan johtopäätöksen: ”Nimet ovat merkkejä, joilla on vain vähän semanttista sisältöä, ja siksi ne ovat vaikeampia muistaa kuin biografiset tiedot, joilla on enemmän ‘ankkureita’ muistissa.”
Selitys sille, miksi unohdamme nimiä.
Tärkein syy, miksi unohdamme nimiä, ei ole muisti, vaan huomio. Nimen muistaminen on usein pinnallista, jos mieli häiriintyy tai keskittyy muihin hetken yksityiskohtiin. Jos esityksen aikana huomio siirtyy esimerkiksi ympäristöön, keskusteluun tai jopa sosiaaliseen ahdistukseen, nimi ei koskaan jää täysin mieleen.
Psykologit selittävät, että digitaalinen elämä ja liiallinen päivittäinen stimulaatio vaikeuttavat tätä prosessia entisestään. Kun aivot kohtaavat liian suuren määrän ärsykkeitä ja ihmisiä samanaikaisesti, ne valitsevat ja hylkäävät sen, minkä ne pitävät vähemmän merkityksellisenä. Mulliganin mukaan ”mieli tekee valinnan ja hylkää sen, mikä tuntuu vähemmän merkitykselliseltä sillä hetkellä”.
Häiriöt ovat toinen tekijä: tapaaminen monien samankaltaisten ihmisten kanssa samankaltaisessa ympäristössä lisää sekaannuksen todennäköisyyttä. ”Mitä tiheämpi tietoverkosto on, sitä suurempi on todennäköisyys, että signaalit sekoittuvat”, professori toteaa. Siksi muistamme usein paremmin henkilön yleisen tarinan tai ammatin kuin hänen nimensä.
Vinkkejä ja varoituksia
Vaikka usein suositellaan menetelmiä, kuten nimen toistamista mielessä, sen yhdistämistä kirkkaaseen kuvaan tai muistisääntöjen käyttöä, asiantuntijat varoittavat, että niiden tehokkuus riippuu käytännöstä ja tottumuksista. Todellisissa sosiaalisissa tilanteissa nämä menetelmät voivat olla vähemmän käytettävissä, ja tarve muistaa voi pahentaa psykologista estettä. Asiantuntija suosittelee hyväksymään väliaikaisen muistamattomuuden ja jatkamaan keskustelua luonnollisella tavalla.
Kuten Judith Hydebrink, Michiganin yliopiston neurologian professori, selitti AARP:n (American Association of Retired Persons) haastattelussa siitä, milloin on syytä huolestua: ”Jos henkilö ei enää muista nimeään edes toisen henkilön avulla tai sekoittaa jatkuvasti ihmisiä ja tarinoita siinä määrin, että se rajoittaa hänen jokapäiväistä elämäänsä, on syytä tehdä lisätutkimuksia.” Useimmissa tapauksissa yksittäinen ja kontekstuaalinen muistinmenetys ei vaadi lääketieteellistä apua. Vasta kun muistinmenetys muuttuu toistuvaksi ja vaikuttaa päivittäiseen elämään, on syytä hakeutua ammattilaisen apuun.
